Heipsan. Täähän lähtee nyt hyvin käyntiin, kaks kirjoitusta peräkkäisinä päivinä! Sen verran tuli myös innostuttua, että äiti lähti oikein viemään kameraa korjattavaksi.
Se, että se heräsi henkiin ei siis tarkoittanut sitä, että se toimi moitteettomasti.
 |
| Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.. Ja katsokaa tuota Monaa, eikö olekin upea ilmestys! |
Tämä aamu on mennyt loikoillessa ja pakatessa. Viikon päässä häämöttääkin reissu Espanjaan, Mijas Costaan, muutama kilometri Fuengirolasta. Mikä on samalla aivan mahtavaa, mutta jännittävää. Olen nimittäin opiskellut espanjaa muutaman vuoden ja nyt olisi ensimmäinen kerta, kun sitä voisi ja pitäisi hieman jopa puhua. Yäk?
 |
| Liisakin innostui keväästä |
Mutta siirretääs viikon päässä sijaitsevat aatokset vielä hetkeksi eiliseen. Kävimme nauttimassa aikuisten klainien, Liisan ja Monan pentujen kanssa hieman kevätauringosta. Pennut viipotti kyllä isojen tyttöjen perässä kuin viimeistä päivää ja Liisakin löyti sen oman duracell-pupu vaihteensa hetkeksi. Ai vitsi miten ihanaa! Vähän tunnelmaa heikentää se, että vilkaisin ulos ikkunasta ja nyt siellä näyttää satavan lunta... Noo onneksi on keväisiä kuvia keventämään mieltä!
 |
| Mamma näyttää lapsille mallia! |
 |
| Kisailua äidin luokse |
 |
| Lilla katsoo Onnin perään |
 |
| Onni vasemmalla, Ilona oikealla |
 |
| Ja päivän ehdoton piristys! Oikeasti pistää hymyn huulille tuo vasemmanpuoleinen kuva, mikä ilme! |
Tällaisista koiratunnelmista tälläkertaa - Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti