Napoleon, kevät 2013

Napsu syntyi viime kesänä, joten tälle veijarille keväällä ulkoilu oli ihan uutta. Aluksi, kun vielä oli melko viileää, Napoleonilla oli hirveä hinku päästä ulos. Ulkona oli herralla hauskaa tasan sen 5 minuuttia, jonka jälkeen alkoi melkoinen meteli päästä sisälle. Nopeasti se kuitenkin ymmärsi ruveta käyttämään jo toisen kissamme Viivin soveltamaa tekniikkaa - hypätä oven ikkunaan ja roikkua siinä, kunnes joku avaa oven.

Meidän talossamme on useampikin ovi. Jos oven takana ei ole ketään, herra vetää sprintin toiselle ovelle ja roikkuu sen ikkunassa. Tämä toistuu niin kauan, kunnes joku sen oven avaa. Yleensä pikkuisen ovessa roikkumista säestää vielä hento maukuminen. 

Tottakai heti keväällä Napoleon huomasi pihassamme olevan omenapuun ja alkoi kiipeillä siinä. Mikäs sen mukavampi kiipeilypuu kissalle, kuin oikea puu? Puu ei ole korkea, joten kisulla on siinä hyvä opetella kiipeilutaitoja. Tai no, nythän tuo on jo ihan mestari!

Nykyään Napsu viihtyy jo pidempiäkin aikoja ulkona, onhan siellä pienelle kissalle vaikka mitä mielenkiintoista. Ei se silti vieläkään ole unohtanut tapaansa pyrkiä sisälle. Joskus, kun on vaikka yksin kotona eikä odota vieraita, sitä säikähtää aivan älyttömästi kun toinen hyppää ikkunaan ja samalla rymistelee valtavasti. Kun se sitten kuitenkin maukahtaa ja katsoo kysyvästi suoraan silmiin, ei siinä ole enää pelosta tietoakaan. Hassu pikku kissa. 

Terkuin - Laura